Muuten tää viimeinen kuukausi on ollut nyt vähän mitä on. Kun piti vähän leikkiä catch uppia laskujen kanssa ja nää ekat pari tilipäivää nyt oli mitä oli. Mutta kevinin kanssa nyt aina tullaan jotenkuten toimeen vaikka asiat olis vaikka miten.
Kiitospäivä oli sitten torstaina ja äitekin oli sitten pikkuveljen kanssa tullu tänne Teksasista. Vietiin ne sitten kevinin äiden sukujuhliin ja siitä sitten kevinin isän sukujuhliin. Olin melkein unohtanut kuinka vaikeeta on small talkki suomalaisten osalta kun äitee kai alko vähän ahdistaankin tilanne kun ei ketään tuntenut, ja tuli loppujen lopuks sellainen olo että olis se muualla viihtynyt varmaan paremmin mutta ainakin omasta mielestä oli hyvä kun oltiin yhdessä koska jouluks ne ei sitten tänne päin tule. Mutta oli aika hauska sinänsä koska en koskaan ajatellut että äitee veisin tapaamaan kevinin äiten sukua paitsi jos mennään naimisiin tai joku läheinen olis kuollu. Ne on vähän erillaista porukkaa...
Koti-ikävä on taas iskenyt kovaa. Vuosia menee kun päiviä siitä kun oon viimeks Suomessa ollut ja tottakai se asia jää sit aina harmittaan. On alkanut oleen sellainen olo että sitä suomi aikaa ei olis ees tapahtunut. Jos te tiedätte mitä mä koitan ny selittää löl. Oon ajatellut monesti että millaista se mun elämä olis ollu jos olisin tullut sinne takas jo tai ollut lähtemättä kokonaan. Olisinko mä ollut okei vai olisinko huonomassa asemassa kun missä olin jo ennen lähtöä. Mua moni asia myös kaduttaa... Ja elämä pitäs elää without regrets niin sanotusti mutta vaikeeta se on. Oon ajatellut tässä lähi aikoina paljon minun mummuani ja kuinka aikaa olis voinut viettää sen kanssa enemmän, ja vähän tarkemmin kuunnella sen tarinoita mitä se aina jakso mulle kertoa elämästään. Ei se ollut liikaa vaadittu että olisin sen kanssa enemmän ollut, varsinkaan viimeks kun sen näin ja oli kauhee kiire lähteä kaupungille. Millä ihmeellä mä ajattelin että kaupunki olis ollut minun omaa isoäitiä tärkeämpi... En kanskaan tiedä. Mutta asiat meni miten meni. Varmaan jokasella on asioita mitä itse tekisi erilailla jos pystyisi. Mä olin kuka mä olin ja nyt mä pyrin oleen joka päivä parempi minä.
